Eilen tein sen, mitä en ikinä olisi uskonut tekeväni.
Vesisade, metsä, suunnistus....
Ja innostuin siitä suuresti!
Ystävän kanssa onnistuu kaikki,
mahdottomaltakin tuntuvat asiat.
Luonto, kuntoilu, ulkoilu, aivojumppa
kaikki yhdistyy samassa paketissa ; )
Välillä tuli halailtua isänmaata,
pari suppilovahveroa jäi odottamaan poimijaansa,
ja pulssi hakkasi lujaa ja nopeasti.
En ehtinyt edes miettiä eväiden syömistä.
Niin innolla mentiin.
(Ei minulla oikeasti eväitä ollut mukana, ei ihan oikeasti
vaikka alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluikin
a) kartan skräppääminen mieleiseksi
b) herkullisten eväiden teko ja nauttiminen
mättähällä samalla suunnitellen reittiä seuraavalle rastille.)
Seuraavaa suunnistuskertaa innolla odotellen.
J & M pitäkäähän minut ajantasalla.
Tässä ihan koko perhe innostui lajiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti